Montako venäläistä Rokka ampui suoaukealle Tuntematon sotilas -elokuvassa?
Arkistolähteiden mukaan vain 15-20
Julkaistu 12.4.2017
Lumipukuinen vihollisjoukko tarpoo paksussa hangessa. Yhtäkkiä aukean reunasta avataan tuli. Ensimmäinen etenijä oli tullut näreen kohdalle. Rokka niittää vihollisia ampuen konepistoolillaan lyhyitä sarjoja. Kesken ammunnan Rokan pää painuu konepistoolin perälle ja verinoro valuu ohimolta. Vihollisluoti oli kuitenkin vain raapaissut päänahkaa ja havahduttuaan Rokka jatkaa työnsä loppuun. Lopulta hangella ei ole enää liikettä. Koukannut vihollisosasto on tuhottu.
Kohtaus on yksi Tuntematon sotilas -elokuvan tunnetuimmista. Monet tietävät että elokuvan Antti Rokalla oli oikean elämän esikuva, kannakselainen pienviljelijä Viljam Pylkäs joka todella 12.4.1942 eli päivälleen 75 vuotta sitten ampui vihollisia hangelle Syvärin eteläpuolella. Väinö Linna otti tämänkin tapahtuman kirjaansa, palvelihan hän samassa komppaniassa.
Viljam Pylkkään omien muistelmien (”Rokka, kertomus konekiväärimiehen sodasta”) mukaan hän ampui tuossa taistelussa ”ainakin yli 80” vihollista. Joissain lähteissä sotamies Rummukaisen (Tuntemattoman Rahikaisen esikuva) sanotaan keränneen tantereelta yli 80 viholliskokardia. Väinö Linna laittoi kirjaansa luvuksi 52. Kaunokirjallisessa teoksessa ei luonnollisesti edes pyritty totuuteen. Linna on muutenkin muunnellut tapahtumaa ja sen ajankohtaa. Selviä yhtäläisyyksiäkin on, kuten Pylkkään päätä raapaissut luoti.
Sukututkimus Propatria on löytänyt uutta tietoa Pylkkään ampumien vihollisten määrästä. Ensimmäisen kerran asiassa esitetään nyt kirjallista lähdeaineistoa. Tapahtuneesta Viljam Pylkäs sai kaksikin kunniamerkkiä, niiden arviot ovat huomattavan lähellä toisiaan. 4. luokan Vapaudenristin (VR 4) perusteluissa todetaan: ”Pysäyttänyt vihollisen hyökkäyksen, tuhoten konepistoolillaan noin 20 miestä.”
Saksalaisen rautaristin perusteluihin taas kirjattiin: ”12.4. klo 10:30 vihollinen yritti uudelleen suuremmilla voimilla, jolloin taas koko kenttävartio hälytettiin, jolloin alikersantti Pylkäs konepistooleineen ankaran tulen alaisena ensimmäisenä syöksyi ruotsalaisten viereen, tuhoten siellä henkilökohtaisesti 15 vihollista, saaden samalla itsekin luodista naarmun päähänsä, mutta jatkoi taistelua loppuun asti, toimien koko taistelun ajan rohkeasti, oma-aloitteisesti ja ripeästi.”
Miksi sitten kunniamerkkiesitysten lukumäärät poikkeavat niin paljon Pylkkään omista muisteluista? Kunniamerkkiesitykset tehtiin tuoreeltaan taistelujen jälkeen joten niissä ei ole ajan aiheuttamaa muistivirhettä. Pylkäs taas luki muistelmansa nauhalle yli 10 vuotta tapahtuneen jälkeen. Tai sitten Pylkäs niputti 2-päiväisen taistelujakson kaadot yhdeksi könttäluvuksi. Hänhän oli kunnostautunut konepistooleineen jo edellisenä päivänä 11.4.1942 mikä mainitaan myös rautaristi-perusteluissa. Kolmas syy voi olla että vihollisjoukkoa ammuttiin useilla aseilla. Tuntemattomasta sotilaasta saa käsityksen että Rokka toimi yksin tuhotessaan vihollisosaston. Todellisuudessa Pylkäs oli auttamassa asemiaan puolustanutta ruotsinkielistä JR 61:stä. Voi myös olla että samalle tantereelle oli ammuttu vihollisia jo edellisenä päivänä ja Rummukainen keräsi sitten kerralla kaikkien kokardit.
Pylkäs ei ollut komppaniansa (Jalkaväkirykmentti 8:n 1. Konekiväärikomppania) ainoa mies jolle esitettiin rautaristiä näiden nk. kelirikkotaisteluiden jälkeen. Kenttävartio Yrjössä toimineelle 1.KKK/JR 8:n joukkueenjohtajalle luutnantti Kotirannalle esitettiin myös rautaristiä. Hän oli samassa kenttävartiossa toimineen ryhmänjohtaja Pylkkään lähin esimies joten todennäköisesti hänen kynästä on lähtöisin Pylkkään rautaristiesityksen teksti. Lisäksi 22-vuotiaalle leppävirtalaiselle sotamies Kokolle esitettiin rautaristiä jonka perusteluista voidaan laskea peräti 43 vihollisen tuhoaminen. Kokko kunnostautui erityisesti yöllisessä taistelussa jossa hän tuhosi 20 vihollista aukealle. Ilmeisesti Linna on yhdistellyt Kokon ja Pylkkään urotekoja kirjaansa sillä hän sijoitti Rokan suorittaman ammunnan ”kuutamon valoon” vaikka Pylkkään rautaristi-esityksen mukaan ampuminen tapahtui päiväsaikaan.
Oli Pylkkään ampumien vihollisten määrä sitten mikä tahansa, selvää on että hän toimi kelirikkotaisteluissa ”rohkeasti, oma-aloitteisesti ja ripeästi” antaen merkittävän panoksensa vihollishyökkäysten torjuntaan.
© 2017 Sukututkimus Propatria ja Juha Vuorinen